Sirdal

Maisemia menomatkalla

---

Lauantaina lähdettiin Richardin ja Paulin kanssa Sirdaaliin laskettelemaan. Olin käyny aikaisemmin Sirdaalissa Hannan kanssa ja menomatka kesti silloin bussilla sen neljä tuntia. Nyt lyhyempi tie oli vuorilla auki ja matka kesti vain puolitoista tuntia suuntaansa.

Sirdaalissa satoi aika rankasti lunta, mutta ei se meitä pysäyttäny. Välillä pidettiin lounastauko ja grillaattiin hodareita. Käytiin myös laskemassa pulkkamäkeä isoilla ja pienemmillä patjoilla.

Lounastauon jälkeen kun lähdettiin takaisin mäkeen, niin mun sauvat olivat kadonneet. Ihmettelin, että kukahan mun sauvat on vienyt. Ei auttanut muu kuin jatkaa laskemista ilman sauvoja ja suunnitella uusien sauvojen ostoa. Mietittiin, että ei varmaan kukaan niitä tahallaan oon varastanu vaan ehkä ottanut vahingossa. Toisen kerran, kun menin hissillä ylös, niin samalla hetkellä yksi nainen laskee ihan mun vierestä ja sillä oli mun sauvat kädessä. Lähdin kauheeta vauhtia sen perään ja kysyin, että onko sillä omat sauvat kädessä. Nainen sanoi, että se oli juuri valittanut miehelleen, että onpas sillä lyhyet sauvat. No nainen oli siis ottanut väärät sauvat. Niin sain sitten sauvani takaisin. Tuntui vaan niin ihmeelliseltä, että nainen sattui juuri oikealla hetkellä laskemaan mun vierestä, sillä paikka oli aika iso. Tuntui kyllä, että tässä oli johdatusta :)

Huipulla oli todella sumuista ja lunta tuli rankasti

Lounastauko ja grillin virittämistä

Hodarit tulilla

Paul, minä ja Richard

Lumiukko jolla on nakkinenä

Pulkkamäen riemuja

Tulomatkalla pysähdyttiin kaakaolle

Kotimatkalla. Lumet jäi Sirdaaliin :(

Laskettelureissu Saudaliin

Viime torstaina opiskelijajärjestö StOr järjesti laskettelureissun, johon me osallistuttiin melkein koko luokan voimin. Yhteensä meitä opiskelijoita oli tuolla reissulla n. 60. Saudalin hiihtokeskukseen mennään laivalla, mikä oli musta tosi hassua. En ole ikinä mennyt laskettelemaan laivalla. Laivamatka kesti kaksi tuntia.

Päivä oli tosi mukava. Arska ei paistanut, mutta onneks ei satanutkaan mitään. Edellisenä yönä oli satanut lunta noin 10-15 cm, joten meitä oli odottomassa aivan unelmat pienet puuterit rinteillä.

Sukset kuljetettiin laivan kannella

Saudalin satamassa

Valmiina rinteeseen

Luokkalaisten kanssa rinteessä

Barbaran kanssa vähän seikkailemassa

Jeg går på norskkurs

Snakker du norsk?
Täällä olen sitten päässyt norjakielen kurssille. Siellä sitä opetellaan norjaa, joka on mun mielestä vain hieman muunneltua ruotsia. Opettajana meillä on sellainen hauska vanhahko mies ja kurssilaisia meitä on noin parikymmentä.

Kielikurssi on tiistai- ja torstai-iltaisin puolitoista tuntia kerrallaan. Siellä on ihan mukavaa käydä, sillä siellä on mukava ilmapiiri eikä se ole liian vaikeeta meille Hannan kanssa.

Ahkeraat oppilaat opettemassa norjaa

Meidän norjan kielen ope

Kotimatkalla Agan kanssa

Uusi saari

Tänään kävin aivan ihanalla Lindöyn saarella. Se on ulkoiluun tarkoitettu saari ja sieltä oli taas aivan mahtavat maisemat vuorille. Tuntuu, että hehkutan näitä maisemia koko ajan, mutta kun nuo vuoret vaan on niin mahtavat!

Ihmiset tulivat veneillä Lindöyn saarelle

Ihana pieni saari

Maisemia

Laivoja seilaa ohitse

Saarella on monta kivaa eväspaikkaa ja pari tulipaikkaa

Saariretken jälkeen kävin yhdellä järvellä ja siellä oli ihmeen kesyjä joutsenia

Hienoja jääpuikkoja puissa

Ketju oli jäätynyt  nätisti järvellä

Kalvöy-saari

Tänään oli olo jo parempi ja tarkoitus oli käydä vähän kirjastossa ja pyörähtämässä kaupungilla. Ajattelin, että mun ei oo hyvä kävellä kauheesti, niin hyppäsin laivaan, mistä nään vähä merimaisemia ja voin samalla ottaa rennosti. Yksi virkailija oli selittänyt mulle, että mun kuukausikortilla voi mennä tietylle saarelle saakka ja laiva tulee samantien sieltä takas.

No kun saavuttiin sinne saarelle, oli mun jäätävä saarelle, sillä laiva jatkoikin matkaansa enkä halunnut maksaa siitä enempää. Niin sitten olin Kalvöyn saarella ja se osoittautuikin aivan unelmaksi. Kiersin saaren ympäri, ihastelin maisemia, pidin evästauon ja tulin takaisin satamaan, josta oli tarkoitus nousta aikataulun mukaisesti laivaan kohti kaupunkia. Laiva ajoikin saaren ohi siinä pysähtymättä jä minä olin ihan ihmeissäni, että laiva ei pysähtynytkään. Seuraava laiva tulisi tunnin kuluttua.


En ollut tajunnut, että punainen poiju pitää hilata mastoon merkiksi laivalle, että saarella on joku joka tulee kyytiin. Ensimmäisen laivan mentyä ohi luin norjankielisiä ilmoituksia ja niistä sain jonkinlaisen tolkun, että täytyy laittaa joku merkki itsestä laivallle, että se pysähtyy. Se poiju oli ainut siinä satamassa minkä saattoi laittaa merkiksi ja niin kokeilin onneani. Seuraava laiva sitten pysähtyi ja otti minut kyytiin. Koko saarella en nähnyt muita ihmisiä, joilta oisi voinut kysyä neuvoa. Saarella oli paljon kesämökkejä, mutta eihän niissä kukaan asustele talvella.

Mulla oli kauhukuvat päässä, että joudun jäämään saarelle yöksi, jos mikään laiva ei pysähdykään sillä saarella, vaikka aikataulussa niin luki. Rannassa oli pikkuruinen koppi saarelaisten posteja varten ja siellä suunnittelin viettäni mahdollisesti seuraavan yön. Onneksi ei tarvinnut jäädä sinne palelemaan :)

Tässä saaren satamalaituri ja laiturilla olevaan tolppaan hilasin punaisen poijun laivalle merkiksi. Tuossa mökissä luulin joutuvani viettämään seuraavan yön :)

Tervetuloa Kalvöyhin

Juuri saapuneena saarelle

Saarella oli kivasti lunta ja arska paistoi

Saarelta oli ihanat maisemat

Vuoret siintävät kauempana

Auringosta nauttimassa rantakivillä

Noita vuoria voisi katsella vaikka kuinka kauan

Tällä laivalla tein matkaa

Hiihtovaellus peruuntui

Huomenna olisi ollut tarkoitus lähteä kauan odotetulle hiihtovaellukselle Sirdaliin. Mutkia matkaan teki tämän minun sairastuminen sekä vuorilla ollut huono sää.

Tänään illalla sitten kuulin surullisia uutisia, että meidän hiihtovaellus on nyt peruttu lopullisesti.
Tänä aamuna reitiltä, jolle olimme lähdössä, oli löydetty kolme kuollutta hiihtäjää. Alueelle ei suositella menemistä.

Lue tästä lisää Suomeksi
Lue lisää tästä Norjaksi

:)

Tänään on monta syytä hymyyn :)

Kiitos teille ihanat ystävät ystävänpäiväkorteista! Ne ovat piristäneet mua kovasti. Ihana kuulla teistä :)

Toinen syy hymyyn on se, että olo alkaa olla parempi. Nyt keittöön käveleminen ei tunnu miltään ylivoimaselta matkalta ja jaksoin käydä jo hyvin postilaatikolla :)

Sitten eilen illalla täällä satoi lunta ja se lumi on edelleen maassa! Nyt tää elo täällä tuntuu talvelta. Ennen kaikki vain oli harmaata ja märkää.

Viimeinen hymyn aihe tälle päivälle tuli ICA-kaupan lähettämästä 100 Nok (12€) lahjakortista. Alkuviikosta olin lähettänyt heille viestiä viallisesta vessapaperista, niin nyt he hyvittivät sen lahjakortilla.

Nyt lumi peittää maan myös täällä

ICA:n lahjakortti

Tämän päivän maisemat

Aattelin näyttää teille, miltä mun naapurusto näyttää. Tuossa alaalla on kuva mun ikkunasta otettuna. Sitä oon tässä parit päivät tuijotellut, kun oon vielä kipeenä täällä kotona.

Arska paistaa taas eilisen myrskyn jäjiltä. Täällä tuulee ihan tosi paljon ja se tekee ilmasta kylmän vaikka täällä ei olekaan paljoa miinusasteita. Yksi ilta, kun olin kävelemässä bussipysäkiltä kotia, tuuli työnsi mua takaa päin niin kovasti, että oli pakko ottaa juoksuaskeleita eikä pysynyt paikallaan.

Naapurusto on rauhallista aluetta, omakoti- ja rivitaloja.

Mun kämppis muutti pois viime viikolla ja hän jätti mulle kaksi taulua ja traakkipuun (ainakin luulen että se on sen nimi). Nyt mun huone näyttää vähän kotoisemmalta :)  

Runebergin tortut

Viime viikonloppuna leivottiin Hannan kanssa Runebergin torttuja, nam! En ole ikinä leiponut niitä aikaisemmin ja nyt kun Hanna ehdotti niiden leipomista, niin tottakai innostuin. Kaikki suomalaiset jutut alkaa tuntua ulkomailla tosi tärkeiltä ja haluaa pitää suomalaisista perinteistä kiinni.

Tarjosin Runebergin torttuja myös sunnuntai-iltana norjalaisten opiskelijoiden jäjestämissä pippaloissa, joihin he olivat kutsuneet myös meidän luokan. Kaikki tykkäsivät kovasti tortuista :)

Hanna leipomispuuhissa

Maukas Runebergin torttu

Sunnuntai-iltana olimme yhden Trinan kotona porukalla.

Jokainen toi jotain syömistä

Sairastelua

Perjantaiaamuna oli kurkku vähän kipeä, mutta muuten olo oli ihan hyvä. Niinpä lähdin päiväkotiin viettämään viimeistä harjoittelupäivää. Flunssa iski kovemmin sitten illalla ja koko lauantaipäivän olen sitten lepäillyt sängyssä.

Viikolla oli suunitelmissa lähteä laskemaan lauantaina Sirdaaliin, mutta nyt piti skipata se reissu. Päivä olisi ollut kyllä aivan unelma, sillä aurinko paistoi niin ihanasti.

Toivottavasti ensi viikonloppuna olen terve, sillä silloin olemme lähdössä hiihtovaellukselle perjantaista sunnuntaihin.

Statoil Barnehage

Tämän viikon olen ollut Statoilin yksityisessä päiväkodissa tutustumassa Norjalaiseen päiväkotisysteemiin. Olen ollut Edwinin kanssa 5-vuotiaiden ryhmässä. 5-vuotiaat ovat täällä eskarilaisia, sillä lapset menevät täällä 6-vuotiaana kouluun.

Toisaalta on ollut tosi mielenkiintoista ollut tutustua paikalliseen päiväkotiin, mutta kielimuuri tekee siitä vähän tylsää, koska en ymmärrä mitä lapset puhuu. Siellä saa laittaa kaiken ruotsinkielen taidon peliin eikä sittenkään ymmärrä paljoakaan... Aikuiset tietty puhuu selvästi norjaa ja tietty enkkua, mutta norjastakin on vaikea välillä saada selvää.

Lastentarhanopettajan minipalkka Norjassa on 3800€.

Tänään käytiin katsomassa kaksi pientä näytelmää yliopistolla ryhmän kanssa. Kolmanne vuosikurssin opiskelijat olivat tehneet draamakurssilla lastennäytelmiä ja siellä oli monesta päiväkodista ryhmiä katsomassa esityksiä.

Päiväkodin toimintahuone. Siellä on pieni kiipeilyseinä lapsille.

Toimitahuoneen ihanan isot pehmopalikat.

Tyttöjen lempipuuhaa päiväkodissa on helmien laittaminen alustaan. Kun kuvio silitetään, helmet sulavat toisiinsa kiinni ja kuvio on valmis.

0-2-vuotiaat nukkuvat makuupussissa ulkolämpötilassa. Lasten makuupussit roikkuvat naulakoissa.

Lapset nukkuvat samantyylisessä nukkarissa kuin Suomessa, mutta tässä päiväkodissa nukkaria ei lämmitetä ollenkaan. Lämpötila on siis sama kuin ulkona. Siksi lapset ovat makuupusseissa.

Pieni liikuntatuokio

Lapset pelaavat älytaululla