keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Perillä

Olen saapunut turvallisesti perille Stavangeriin :)

Kun lentokone lähestyi Stavangeria, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja koneen ikkuinoista sai ihastella silmän kantamattomiin lumisia vuoria. Sitä maisemaa oli kyllä jaksanut katsella ties kuinka kauna.

Lentokentältä taksi tuli hakemaan minua ja kahta muuta vaihtaria yliopistolle, mistä saatiin asunnon avaimet. Asun opiskelija-asuntolassa kahden hengen solussa. Meinas tulla itku silmään kun tulin mun huoneeseen ja tajusin miten kolkko se on. Siellä oli joitain huonekaluja, sänky eikä verhoja. Onneksi Hanna oli sanonu aikaisemmin, että kannattaa ottaa lakanat, peitto pyyhkeet, aterimet ym. mukaan, sillä täällä on kaikki niin paljon kalliimpaa kuin Suomessa eikä kannata ostaa kaikkea kolmen kuukauden takia. Käytävältä löytyy sitten yhteinen keittiö ja olohuone. Asuntolan opiskelijat on todella mukavaa porukkaa ja ottaa uuden asukkaan hyvin mukaan touhuihin.

Tää asuntola sijaitsee 4 km keskustasta ja vielä en osaa sanoa, että kuinka pitkä matka yliopistolle on. Jotkut veikkasit, että kävellen 45 min. No sen näkee aamulla, kun koululla täytyis olla klo 10. Toivottavasti löydän tien kouluun. Rukoilen, että saisin täällä polkupöyrän käyttöön, koska sillä olisi helpompi ja nopeampi tapa liikkua.

Ensimmäiseen iltaan kuuluin myös ruokaostosten tekoa läheisessä supermarketissa. Siellä oli muuten hieno leivänviipaloimiskone. Suurin osa kaupan leivistä on kokonaisia, ei valmiiksi viipaloitu, niin kaupassa saa sen sitte koneella itse viipaloida jos haluaa.

Matkalukemiset

Yhteinen keittömme. Asuntolan tässä kerroksessa on neljä keittiötä ja kutakin keittötä käyttää kahdeksan ihmistä. Minun täytyis vielä hankkia kattila, että voin tehä ruokaa.

Yhteinen olohuone

Tässä on mun huone alkumyllerryksen keskellä. Toivottavasti se alkaa näyttää pikku hiljaa hieman kodikkaammalta :)


Pientä tunnelmaa huoneessa. Ystäväni antoi vinkin, että on hyvä olla mukana jotain, mikä muistuttaa kodista ja luo kotoisaa tunnelmaa. Mä otin kynttilän ja pitsipöytäliinan sitten mukaan ja ne ovat kyllä piristysruiske tässä huoneessa!

Täällä oppii eri asioita kuin tavallisessa arjessa, kun kaikki tuttu ja turvallinen on ympäriltä poissa. Täällä taas tajuaa ihmisten tärkeyden elämässä, että ei sitä yksin kukaan jaksa eikä tartte mennä elämässä eteenpäin.

3 kommenttia:

  1. Ihanaa Lotta, että pääsit turvallisesti perille! Kiva lukea täältä sun kuulumisia ja päästä myös kuvien kautta mukaan reissullesi. :) Toivottavasti saat huoneesi pian tuntumaan kodilta – ihana idea tuo kynttilä ja pitsipöytäliina, niin Lottaa! Ruksailen, että pääsisit siellä myös fillaroiden tutustumaan kaupunkiin. Innolla odotan sieltä uusia uutisia valokuvien kera. Be blessed!

    P.S. Kiitos älyttömästi vieraanvaraisuudestasi, nukutti makeasti viime yönä ja nyt taas elämä kulkee. :)

    VastaaPoista
  2. Olipa ihana lukea jo kuulumisiasi sieltä. Aivan huippu tuo kynttilä ja pitsiliina! Hali :)

    VastaaPoista
  3. Riikka antoi tän vinkin, että ottaa jotain omaa pientä kivaa mukaan, se oli kyllä huippu! Yritän laittaa paljon kuvia tänne, niin näkee että millaisissa paikoissa mä oikein liikuskelen.

    Hyvä Minni jos oli apua :)

    VastaaPoista